Iso-Britannia kruunasi Maailman henkisen omaisuuden päivän ratifioimalla UPC-sopimuksen

Torstai 26. huhtikuuta 2018 jää patenttihistoriaan: Pitkään ja hartaasti valmisteltu yhtenäispatenttipaketti astui aimo harppauksen eteenpäin, kun Brexitin kanssa tuskaileva Iso-Britannia päätti ratifioida Unified Patent Court -sopimuksen. Aika oli jo käydä vähiin, sillä Britannian ero EU:sta on toteutumassa maaliskuussa 2019.

UPC-sopimus on EU-maiden projekti, joten Britannian kiinnostus viedä asiaa eteenpäin omalta osaltaan on ollut kysymysmerkin alla kesäkuun 2016 Brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Kaikesta päätellen Britannia katsoo EU:n laajuisen patenttijärjestelmän niin tärkeäksi, että se päätti ratifioida sopimuksen, vaikka mahdollisuudet pysyä mukana systeemissä ovat epävarmoja. Britannian intressissä on toki säilyttää Lontooseen suunniteltu yhdistetyn patenttituomioistuimen kemian alajaosto.

UPC Preparatory Committeen puheenjohtaja Alexander Ramsay totesi Financial Timesissa, että sopimusta täytyy muuttaa Britannian EU-eron jälkeen. Hän kuitenkin toivoo Ison-Britannian osallistuvan järjestelmään jatkossakin, sillä laajin mahdollinen maantieteellinen kattavuus hyödyttäisi koko Eurooppaa.

Missä nyt siis mennään, kysyvät monet. Joko voin lisätä patenttiexceliini uuden sarakkeen yhtenäispatentteja varten?

Saksa portinvartijana

Voimaan tullakseen UPC-sopimus edellyttää, että ratifioineita maita on vähintään 13 ja että niiden joukossa ovat Iso-Britannia, Saksa ja Ranska. Ranska ratifioi sopimuksen vuonna 2014, joten nyt odotetaan enää Saksan ratifiointia, jotta järjestelmä voisi pyörähtää käyntiin. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2016.

Saksan ratifiointiprosessin eteneminen koki takaiskun keväällä 2017, kun Saksan perustuslakituomioistuimessa tuli vireille kanne, joka koski yhtenäispatentin implementoimista Saksan kansalliseen lainsäädäntöön. Tuomioistuin on ilmoittanut käsittelevänsä kanteen vuoden 2018 aikana. Asia voi kuitenkin viivästyä, jos perustuslakituomioistuin päättää ensin pyytää neuvoa Euroopan unionin tuomioistuimelta.

Yhtenäispatentin maantieteellinen kattavuus

Järjestelmä tulee kattamaan ensi vaiheessa ne EU-maat, jotka ovat ratifioineet UPC-sopimuksen: tällä hetkellä lukumäärä on 16. Tulevina vuosina kattavuus voi nousta 26:n EU-maahan, eikä ole poissuljettua, että EU:n ulkopuolisiakin maita, kuten Iso-Britannia tulevaisuudessa, pääsisi järjestelmän piiriin.

Muissa Euroopan maissa patentinhakija voi käyttää perinteistä eurooppapatenttijärjestelmää maa kerrallaan tehtävine validointeineen – se ei ole katoamassa mihinkään. Näitä kahta patenttijärjestelmää voi siis käyttää rinnakkain mielensä mukaan.

Mitä patentinhakijan pitäisi tehdä nyt?

On järkevää pitää itsensä ajan tasalla omasta patenttisalkustaan. Kuinka paljon minulla on eurooppapatentteja ja erityisesti vireillä olevia eurooppapatenttihakemuksia? Nämä tulevat potentiaalisesti uuden järjestelmän piiriin: voin valita yhtenäispatenttisuojan ja tulevaisuudessa tuomioistuimeksi yhdistetyn patenttituomioistuimen kansallisen tuomioistuimen asemesta.

Patenttihakemus-exceliä kannattaa siis täydentää unitary patent -sarakkeella ja merkitä tarkempaan seurantaan ne eurooppapatenttihakemukset, joiden myöntö tapahtuu todennäköisesti vuonna 2019 tai sen jälkeen. Myönnön jälkeen patentinhakijalla on yksi kuukausi aikaa päättää, haluaako hän rekisteröidä kyseisen patentin yhtenäispatenttina, jolloin patenttisuoja tulee yhtenäisenä voimaan UPC-maissa ilman erillisiä validointeja.

Jo myönnettyjen klassisten eurooppapatenttien puolella erityistä kiirettä ei ole, sillä päätöksen toimivaltaisesta tuomioistuimesta (markkinaoikeus yksin tai rinnakkain Unified Patent Courtin kanssa) voi tehdä seitsemän vuoden siirtymäajan aikana. Ns. opt out -päätös UPC-tuomioistuimen piiristä poisjättäytymisestä on kuitenkin syytä tehdä ennen kuin loukkaus- tai mitätöintikanne tulee vireille UPC-tuomioistuimessa.