Vetoomus G1/24 – Tuleeko selitysosaa aina käyttää vaatimusten tulkintaan?

Euroopan patenttivirasto on perinteisesti ollut sitä mieltä, että Euroopan patenttisopimuksen artikla 69(1) ja artiklan 69 soveltamisprotokolla, joiden mukaan EP-hakemuksen tai EP-patentin patenttivaatimukset määrittävät suojapiirin, mutta selitysosaa ja kuvia voidaan käyttää vaatimusten tulkinnassa, koskee ainoastaan tuomioistuimia, ei EPOa itseään.

Viime vuosina tämä alkuperäinen linjaus on kuitenkin osittain muuttunut, ja mielipiteet sekä valituslautakuntien päätökset asiassa jakautuneet EPOn sisällä. Tästä syystä EPOn laajennetulle valiokunnalle on nyt tehty vetoomus G1/24, joka perustuu teknisen valituslautakunnan päätökseen T439/22. Vetoomuksessa pyydetään selvennystä seuraaviin kolmeen kysymykseen.

1. Tuleeko EPC:n artiklan 69(1):n toista virkettä sekä artiklan 69 soveltamisprotokollaan käyttää patenttivaatimusten tulkintaan, kun arvioidaan keksinnön patentoitavuutta EPC:n artiklojen 52-57 mukaan?
2. Voidaanko selitysosaa ja kuvia tarkastella, kun tulkitaan vaatimuksia niiden patentoitavuutta arvioitaessa, ja mikäli kyllä, voidaanko tämä tehdä yleisesti vai ainoastaan mikäli alan ammattilaisen mielestä vaatimus yksinään luettuna on epäselvä tai epämääräinen?
3. Voidaanko selitysosassa erikseen annettu termin määritelmä tai vastaava tieto jättää huomioimatta vaatimuksen patentoitavuutta arvioitaessa, ja mikäli kyllä, missä olosuhteissa?

UPC:n valitustuomioistuin antoi maaliskuussa 2024 päätöksen UPC_CoA_335/2023, jonka mukaan selitysosaa ja kuvia tulee aina käyttää vaatimuksen tulkintaan, sen sijaan että niitä käytettäisiin vain epäselvyyksien ratkaisemiseen. Tuleekin olemaan hyvin mielenkiintoista nähdä, miten EPOn laajennettu valituslautakunta suhtautuu tähän samaan asiaan liittyviin esitettyihin kysymyksiin. EPOn taholta on todettu, että he tulevat seuraamaan UPC:n päätöksiä ja pyrkivät päätösten harmonisointiin, mutta toisaalta EPOn valituslautakunnat ovat itsenäisiä ja heidän päätöstensä tulisi perustua vain EPC:hen ja sen valmisteluasiakirjoihin. Mikäli vastaukset esitettyihin kysymyksiin ovat positiivisia, eli että selitysosaa ja kuvia tulee aina käyttää vaatimusten tulkintaan, on kiinnostavaa aikanaan lukea, mihin EPC:n artiklaan tai valmisteluasiakirjaan päätös perustuu. On mahdollista, että positiivinen päätös perustuu pelkästään termin “shall” käyttämiseen Artiklan 69(1) toisessa virkkeessä, mutta tämä jää nähtäväksi.

EPO on myös jo ilmoittanut, että tästä vetoomuksesta huolimatta hakemus- ja väitekäsittelyt jatkuvat normaalisti, eli niissä ei jäädä odottamaan laajennetun valituslautakunnan päätöstä.

Kirjoittaja

Kaisa Suominen